Lähdin siis aamulla 7 aikaan junalla kohti Joensuuta. Jännitti kamalasti ja vessassa sain ravata koko matkan. Yritin junassa vielä lukea, mutta oli todella hankala keskittyä. Huomasin jo matkalla, että samassa vaunussa oli muillakin pääsykoekirjoja sylissään ja moni olikin samoihin kokeisiin menossa.
Päätin Kiteen kohdalla luovuttaa ja pakata kirjat takaisin reppuun: keskityin vaan hermoilemaan.
Perillä satoi kaatamalla. Olin tottakai jättänyt sateenvarjon kotiin ja kastuinkin matkalla yliopistolle aivan likomäräksi. Paikan löysin kuitenkin ongelmitta ja kyllä maistui ruokalan kanakastike ja riisi hyvälle kun saavuin nälkäisenä, väsyneenä ja vaatteet märkinä. Aikaa minulle jäi vielä yli tunti rauhoittua ennen kokeen alkua.
Kun kello läheni kahta (kokeen alkamisaika) itseluottamukseni karisi jokaisen sisään astuvan kokelaan myötä: ihmisiä suorastaan tulvi sisään. Hakijoita oli varmasti satoja. Ajattelin, ettei tästä tule mitään.
Kokeessa tein parhaani, ja osasinkin vastata kysymyksiin. Se, kuinka pitkälle se riittää, on asia erikseen. Hakijoita on niin paljon, että väkisinkin suurin osa (vaikka olisi osannut kaiken) jää ilman paikkaa. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni: siihen, että selvisin koko matkan ongelmitta ja siihen, että tein kokeessa parhaani!
Kerron lisää myöhemmin, nyt hieman kiire...
... Jatkankin tähän samaan...
Koe oli siis suht "helppo", tarkoittaen että osasin vastata kaikkiin kysymyksiin. Kokeessa piti siis kirjoittaa 3 esseetä.
Minulla on taipumusta niska-hartiaseudun jumitukseen ja ne ovatkin usein tulehduksissa. Asento (pöytä, penkki) oli kokeessa hyvin epoäergonominen, joten olin jo viiden minuutin jälkeen ihan tuskissani: veri ei kiertänyt ja päähän särki. Tämä verotti hieman kirjoituskykyäni, enkä saanut kaikkea paperille mitä olisin aiheista tiennyt. Mutta ehkä joskus parempikin osata pitää asia lyhyenä ja ytimekkäänä.
Kokeen jälkeen minulla oli kuitenkin sellainen olo, että yritin parhaani.
Hotelli löytyi myöskin helposti ja sadekin laantui iltaa kohden. Kävin kirjautumassa sisään, jonka jälkeen lähdin etsimään ruokaa ja päädyin subway:hin. Loppuillan vietinkin peiton alla sängyssä syöden ja tv:tä katsoen, kuten kuvasta näkyy :D
Aamulla heräsin kovaan nälkään aikaisin ja kävin hotellin aamupalalla, ennen kotiin lähtöä. Harvoin on noin hyvä seisova pöytä aamiaisella (hotelli oli halvimmasta päästä). Tarjolla oli kaikkea mitä vaan voi kuvitella :) Kotimatkalle oli kiva lähteä masu täynnä.
Nyt on vaikea uskoa, että tämä kaikki on ohi. Olen ollut niin fokusoitunut töihin ja pääsykokeisiin, etten ole vielä oikein käsittänyt, että olen nyt lomalla. Ja että todella lähdemme parin päivän päästä Korfulle! Uskomatonta. Voipi kestää vielä nämä pari päivää, ennen kuin osaan rentoutua.
Minulla on myös syntymäpäivät alle viikon kuluttua, olin täysin unohtanut nekin. Ehkä juhlimme sitten matkalla niitä :)
Olen aika väsynyt vielä reissusta, joten taidan nyt vetäytyä sohvalle katsomaan eilisen täydellisten naisten päätösjakson ja rentoutua oikein huolella. Nukahdan varmaan taas aikaisin, mutta samapa tuo, kun kerran lomalla ollaan!
Kommentit